Vuosi 2016

Taitaa tämä 2016 vuosi olla pikku hiljaa paketissa. No, mitä tämä vuosi toi tullessaa, muutakin kuin 30-mittarin täyteen.

Taisin saada ehkä pahimman diagnoosin ikinä, nimittäin neuloosi. Ja kaikki neuloosiin sairastuneet ihmiset tietää mitä se todellisuudessa on. Hmm.. monetkohan villasukat, lapaset taikka huivit tuli neulottua. En laskenut mutta pitkälle toistakymmentä tuli. Ja pahimmillaan tämä tauti aiheuttaa valinnanvaikeuden. On niin monta ihanaa mallia eikä tiedä mitä seuraavaksi tekisi. Ja kaiken lisäksi näitä uusia malleja tipahtaa tuon tuosta lisää... APUA :)

Mitä muuta? Aloitin tämän blogin kirjoittamisen. En oikeastaan ole aikaisemmin tykännyt kirjoittamisesta, mutta tätä olen tykännyt tehdä. Vaikka alkuun olikin pelko, lukeeko tätä kukaan, onko tästä blogista kellekään hyötyä (muuta kuin itselle, koska ohjeet pysyy tallessa). Kai sitä kuitenkin sai lukijoita, muitakin kuin omia perheenjäseniä. Heillehän alun perin tämän suunnittelin. Kaikki ei kuitenkaan aina mene kuin strömsöössä, niin tästä taisi tulla myös muillekin kiva ohjeblogi. Tai ainakin toivon niin. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato :D

Tulipas tehtyä kesällä mökille uutta rantaterassia, kasvimaata (löysin itsestäni hemulin, joka haaveilee omakotitalosta! ) sekä muutenkin kaiken näköistä pikkupuuhastelua mökillä. Ostimme oman kodin, jota sitten remointoitiin keväällä, tosin on se vieläkin kesken. Mutta eipä se elämistä ole haitannut, jos muutama jalkalista puuttuu. Iskän sanoin ei se huone sitä tiedä onko siellä maalatut seinät tai lattialistat :)

Kaiken kaikkiaan tämä vuosi on ollut todella onnistunut, niin käsitöiden, muiden projektien kuin työn suhteen. Sain vihdoin ja viimen jopa pitkän haaveeni toteutettua ja kävin ottamassa uuden tatuoinninkin. Siitä voin sen verran sanoa, että aika kultaa muistot kivusta :D

 2016 vuosi oli hyvä, tehdään vuodesta 2017 parempi!

Meidän Bono alias pöhköeinari, apina, muru, pönttö täytti vuoden toukokuussa

Vähän nopeampi kalastusväline :)

Mökin uusi terassi

Joskus se motivaatio katoaa...

Pitkästä aikaa juoksemassa "kilpaa", uusia tavoitteita ensi vuodelle!

Maisemakuvista innostuin!

Tuli väsättyä heijastinhihnaa Bonolle

Kynttilän tunnelmaa kotona, rakastan kynttilöitä

Kotonakin on kiva käydä :)

Mitä sitä turhaan astioita kun voi syödä suoraan puskasta

Tammikuussa oli mahtavat pakkaset!

Mökin kalasaalista

Ja lopuksi minä loppuvuonna :)

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2017!

Tähtimatto

Kun muutimme puolisen vuotta sitten uuteen asuntoon, luonnollisesti kaikki kamat pakataan hyvin. Vissiin olen pakannut joulumaton liiankin hyvin, koska en löydä sitä, en sitten mistään.

Onneksi sattui olemaan noin kilon kerä valkoista trikookudetta, joka oli odottamassa inspiraatiota.

Äkkiä netistä jonkun tähden ohje ja suitsait matto olikin valmis. Olisi ehkä vaatinut vielä pari kerrosta, mutta kelpaa tuollaisenakin. Kudetta ei nimittäin ollut enempää :)

Ohjeena käytin tätä videota ja koukkua nro 6.

Aika kiva, eikö ;)

Sudenkorentoja talvella

Oletteko nähneet sudenkorentoja talvella?En minäkään, mutta eräänä joulukuisena iltana niitä alkoi parveilla meidän olohuoneen verhoissa. Ihmettelin kovasti, mikä tuolla heijastaa...

Taisin viime keväänä löytää erään blogin (jonka nimeä en enää muista), ja siellä oli joku askarrellut sudenkorentoheijastimia. Pieniä kauniita heijastimia. Tämä on pakko kokeilla. Jälleen kerran, kuten aina näissä mun "kokeiluissa" tulen jälkijunassa. Tällä kertaa sudenkorentoheijastmien kanssa, viimeksi suolalyhtyjen kohdalla.

Kuitenkin olin ajatellut, että tämän syksyn aikana aion niitä tehdä, heijastamaan syksyn ja talven pimeisiin iltoihin. Näitä oli yllättävän helppo tehdä. Tarvitsee vain eri kokoisia helmiä, lankaa, heijastinnauhaa ja klipsuja tai hakaneuloja. Itse käytin karhulankaa, kolmea eri kokoisia helmiä sekä omista varastoista rikkoutuneita kaulakoruja (kuvissa virheät). Ostin Sinellistä 50mm heijastin nauhaa 0,5m ja tästä riitti 11 sudenkorentoon.

Aloitin tekemällä lenkin ja sopivaan kohtaan useamman solmun ensimmäisen helmen paikoilla pitämiseen, korennon pää. Tämän jälkeen pujotin siivet ja laitoin helmen väliin ja taas siipi. Sitten tuli pyrstö, laitoin keskikokoisen helmen, pienen, keskikokoisen ja lopuksi kolme pientä helmeä. Tein myös niin, että siipien väliin ei tule helmeä eli pää-siipi-siipi-pyrstö.

Näitä on todella mukava ja helppo tehdä, aika kuluu hujahtaen. Näitä saattaa parveilla uudelleen meidän verhoissa, jonka jälkeen huomaan niiden hävinneen taas hävinneen, heijastamaan maailmalle!

Kasva suola, kasva!

Päätin kokeilla suolan kasvatusta, toisin sanoen suolan kiteyttämistä. Löysin jos jonkinmoista ohjetta. Toiset käyttää hienoa merisuolaa, toiset karkeaa. Toiset käyttää keitettyä vettä, toiset jäähdytettyä ja toiset taas kraanavettä ilman kommervenkkejä. Mutta periaate kaikissa on sama, suolaa, vettä, ja lämpö. Kiteytyessään suola kasvaa reunoja pitkin muodostaen pitsimäisen, ehkä jäänkaltaisen huurteen lasiin. Luin jostain, että keitettyssä ja jäähdytetyssä vedessä ei olisi niin paljoa happea jolloin se läpikuultaisi valoa paremmin. No mene ja tiedä :)

Suolan kasvatus on kaikessa yksinkertaisuudessaan helppoa. Tarvitset vain suolaa, vettä, purkin ja ripauksen kärsivällisyyttä. Itse käytin hienoa merisuolaa, Lidlin suolakurkkupurkkia, koska se on sopivan iso. Olen kuullut, että toiset käyttää pilttipurkkeja, toiset aaltomaljakoita. Kaikissa kuitenkin sama idea. Laita purkin pohjalle suolaa ja kaada vettä päälle niin, että suola juuri ja juuri peittyy. Tämän jälkeen tarvitaan kärsivällisyyttä, sillä tämä ei ole nopea prosessi. Mikäli kuitenkin haluat nopeuttaa, laita tuikku palamaan purkkiin. Mikäs sen mukavempaa kuin luoda tunnelmaa kynttilänvalolla ja kasvattaa samalla suolaa :) Toki, jos huippunopeaa kasvatusta haluaa, kannattaa laittaa purkki uunin/takan päälle taikka viereen. Mitä lämpimämpi ja vedottomampi paikka sen paremmin ja nopeammin kasvaa. Ainiin, pitää myös muistaa lisätä vettä kasvatusprosessin aikana! Veden lisääminen kannattaa lopettaa, kun reunat on peittynyt. Suola saattaa myös tuoda lumisen vaikutelman tullessaan yli reunojen.

Se, mikä kannattaa muistaa valmiin huurteisen purkin kanssa, ei kannata pidellä sisäpuolta eikä laittaa kosteaan paikkaan. .Nämä kaikki toimenpiteet edesauttaa suolan häviämisen reunoilta eikä näin ollen ole enää kaunis huurteinen purkki. Myös purkin peseminen poistaa huurteen. Mutta jos on oikein kova ja kuiva pakkasilma, kestää lyhty ulkonakin, pervekkeella, terassilla taikka ulkosaunan kuistilla.. Ohjeitahan on netti pullollaan, itse käytin tätä näyttämään suuntaa.

aitoa jäähuurretta bussipysäkin lasissa.

Tämä suolan kasvatus taisi olla vuoden vai kahden vuoden takainen jouluhitti. Taidan tulla hiukan jälkijunassa näiden kokeilujeni kanssa!

Suolalyhtyä voi käyttää monin eri tavoin sisustuksessa. Joulupöytään tuomaan tunnelmaa, havukranssin sisälle olohuoneen pöytäkoristeena taikka sitten vain hyllyllä, ihan niinkuin itselläkin on. 

Ei muuta kuin  kasvattamaan!

Mieluinen villasukka

Kävin moikkaamassa kummityttöä ollessani lomalla ja siinä samassa hänen nuorempia sisaruksiaan ja äitiä. Tietenkin vein tuliaisina villasukkia. Pahaksi onnekseni vein "yhdet väärän kokoiset". Ja tällä kertaa juuri kummityttöni jäi ilman.

Siinä leikkiessä ja piirrellessä sain loistoidean. Piirsin paperille villasukat ja kummityttö saisi värittää ja kuvioda, näin ollen hän saa juuri sellaiset sukat kuin haluaa. Mahtavaa :)

Ihan kaikkia värejä saatikka saman paksuisia lankoja ei ollut, piti hiukan soveltaa. Langan eri paksuudet ei haitannut mutta väärät värit haittasi, ainakin omasta mielestä. Sain kuin sainkin langat haalittua mätsäämään niitä värejä joita kuvassa oli. Toiset vähän eri sävyssä mutta sinne päin.

Päätin kokeilla pitkästä aikaa haitarisukka-mallia. Omasta mielestä se on paras malli ns. jämälankasukkiin. Tällä kertaa tein sen 4-jaollisella kutakuinkin näin:

Alkuun 10krs 2o 2n
1krs: 3o 1n
2krs: 2o 2n
3krs: 3o 1n
4-5krs: kaikki nurjaa
6krs: 3n 1o
7krs: 2n 2o
8krs: 1n 3o
9-10krs: kaikki oikein

Tätä mallia on helppo hyödyntää lisää silmukoita.

Suubi duubi tuubi duu

Nettiä selaillessa vastaan tuli tämä josta myös ohjattiin alkuperäiseen  ohjeeseen tänne. Olinkin tässä jo etsiskellyt kivaa tuubihuivin ohjetta, sellaista pari kertaa kaulalle kiepautettavaa. Kun vuosi sitten oppi tekemään langankierrot kutoessa, tuli vastaan aivan uusi maailma, hienoja pitsikuvioita!

Käytin ihanaa Novitan Rose-lankaa, kutsun tätä väriä leijonankeltaiseksi. isäntä sanoo sitä oranssiksi. No tunnetusti miehet eivät näe niitä värien eri sävyjä ;)

Pakko oli ottaa tämä huivi uudestaan puikoille, eri värisenä tietenkin. Lankana tässä on Novitan Ipana. Malli on todella helppo ja yllättävän nopea, vajaa puolessa välissä opin mallikerran ulkoa ja johan valmistui nopsaan!

Russian join vs. Magic knot

Ajattelin tehdä kahdella eri värillä villasukat ja kokeilla kahta eri tapaa yhdistää langan päät. Tässä kirjoituksessa kaksi erilaista tekniikkaa. Russian join ja Magic knot. Omasta mielestä russian join on parempi, ei jää "solutuntumaa". Mutta huono siinä mielessä, sillä se jättää paksun kohdan .

RUSSIAN JOIN

Tee lenkki neulalla.

Tee toinen lenkki toisella värillä ensimmäiseen lenkkiin.

Kiristä varoivasti, kunnes lenkit ovat kunnolla kiinni toisissaan.

Leikkaa pätkät pois mahdollisimman läheltä.

MAGIC KNOT

Vie väri A (ruskea) ensin päältä ja sitten alta, lopuksi läpi.

Kiristä.

Tee sama värillä B (polkka)

Kiristä "pitkistä päistä" eli ei langan päistä.

Leikkaa mahdollisimman läheltä päät pois.

Tältä lopuksi näyttää molemmat yhdistelmät. Ei muuta kuin kokeilemaan. Näillä tekniikoilla pystyy käyttämään ne ärsyttävät pikkunöttöset jotka jää keristä :)