Neuletakki

Haasteet on tehty voitettavaksi. Noin kuukausi ennen jouluaattoa mulle esitettiin toive joululahjasta, koska olen tälläinen käsityöihminen. Hetken aikaa vastausta miettiessä lupaudun tekemään. 

Kyseessä oli JW Andersonin Colour block Patchwork Cardigan. No huhheijaa, neljä viikkoa aikaa! Onneksi annettiin armoa, että ei tarvitse olla jouluksi ja ei haittaa jos menee vähän yli. Huhhuh.

Tämä takki on ollut päällä Harry Stylesilla, ja jouduin ihan googlettamaan, kuka ihme on Harry Styles. No One Directionin laulaja, kuka tätä ei muka olisi tiennyt, teinien idoli. Jep, ei mitään käryä.

Kuten totesin, haasteet on tehty voitettaviksi. Näin takki valmistui ja lopussa selviää oliko jouluksi valmista...

Viikko 1: Netissä on löydettävissä virallinen ohje tähän neuletakkiin, sain tulostettua sen ja ei muuta kuin tekemään. Ensimmäinen viikko hurahti lankoja ihmetellessä ja odotellessa niiden toimitusta. Lisäksi pähkäilin ohjetta. Se oli muuten lontoon kielellä. Mun onneksi käyn kerran viikossa enkuntunneilla ja opettaja hiukan auttoi ohjeen kanssa. Hän on kanadansuomalainen :)

Ohje löytyy täältä.

Viikko 2: Eka viikko takana ja en ole vieläkään aloittanut kutomaan. Tokalla viikolla suunnittelin, missä järjestetyksessä teen osta ja kuinka pysyn aikataulussa. En sentään excel-taulukkoa siitä tehnyt. Ensin takakappale, sitten etukappale, hihat ja lopuksi helma, hihansuut, kaulus sekä nappirivit. Takakappaleen sain tehtyä tällä viikolla ja aloitettua jo etukappaletta. Kello käy

Viikko 3: Hieman yli puolet takana ja mietin jo miten ihmeessä saan tämän valmiiksi. Ajoissa. Jouluksi. Onneksi oli takaovi auki ja jo alkuvaiheessa tieto, ettei haittaa jos menee joulun yli. Pahasti ainakaan.

Viikko 4: Neljä päivää jouluun ja vielä puuttuu muutama osa. Huomasin, että en missään vaiheessa ole tajunnut nappeja ajatella. Niitäkin tarvitaan. Ei mulla ole aikaa lähteä kaupoille nappeja ostamaan. Koska olen tälläinen käsityöhampsteri, niin tottakai mun miljoonalaatikoista löytyi nappeja ja vielä oikea määrä samanlaisia nappeja. JES.

KAKSI PÄIVÄÄ JOULUUN ja takki oli muuten valmis. 

Äitinsä mukaan saaja oli onnellinen. 

Jotain punaista

Joulu tulla jolkottaa ja vuosi vähenee loppuaan ja mä en ole kohta kahteen kuukauteen kirjoitellut mitään. HOHHOIJJAA, nyt on päässyt edellisestä postaukset kulumaan hävyttömän kauan.

Olen tässä pitkin syksyä ja loppuvuotta tehnyt kaikkea ja yhtä sun toista, mutta jostain kumman syystä en ole saanut aikaiseksi tänne kertoilla näistä puuhista, olen ollut vähän saamaton tämän suhteen (erinäisistä syistä). Nyt sitten tykitetään roppakaupalla näistä kaikista i-h-a-n-i-s-t-a jutuista tekstiä.

Tällä kertaa tein jotain itselle.  Olen tässä pitkin syksyä tehnyt useamman villasukkaparin ja yksikään ei mennyt omaan jalkaan. Näistä lisää myöhemmin.

Tuossa reilu vuosi sitten sain Tuku woolin lankaa palkkioksi siitä, että tein Anarkistimartoille yhdet sukat, jotka menivät Trigonille, (klik). No pitkään se lanka oli vyyhdillä, kun en keksinyt mitä siitä tekisi ja vihdoin se lanka on tekevyntynyt säärystimiksi! 

Mietin kahden eri mallin välillä, olisiko muurahaisen polku vai pitsispiraali. Koska en osannut päättää, annoin äitini päättää, eli hän pääsi toimimaan onnettarena. Kaksi paperinpalasta ja niihin kirjoitin pitsi ja muurahaisenpolku, sekoitus ja kädet selän taakse. Oikea vai vasen?Vasen voitti ja näistä tuli pitsispiraalisäärystimet. Ohje täällä (klik).  Helppo malli, jota ei tarvinnut koko ajan olla tuijottamassa.

Tarvitsin vielä punaisen talvipipon, joka mätsäisi näihin mun hienoihin säärystimiin. Tykkäsin isännälle tehdystä piposta, siitä kovan onnen piposta, jonka tein tämän vuoden alussa. Pipo, jotain tein, purin, tein, purin ja taas tein ja lopulta sain valmiiksi. Tämä oma pipo oli siitä helppo tehdä kun tiesin, etttä mun käsialalla ei kannata lähteä seuraamaan ohjetta kuin piru raamattua, koska käsialani on löysä. Ohjeen mukaan isännälle olisi pitänyt tehdä kokoa XL, mutta sillä olisi saanut kivan pannumyssyn. Tein siis hänelle koon M silmukkamäärillä just passelin pipon. Näin ollen tiesin tehdä itselle myös pienemmillä silmukkamäärillä. Omani on kokoa XS ja on myöskin just passeli. Lankana käytin molemmissa pipoissa aivan törkeen ihanan pehmoista alpakkalankaa.

Ja siitä lähtikin ajatus laukalle, voisiko samalla ohjeidealla tehdä ontelolapaset ja sitten olisiki koko setti valmis. Jännityksellä jäämme odottamaan mitä vuosi 2021 tuo tullessaan. Saanko tehtyä lapaset tällä logiikalla.