Riddari 3.0

No nythän tämä lähti lapasesta. Kolmas riddari jo kudottu. Ja seuraavat suunniteltu, mutta ei vielä aloitettu.

Olen hirmu tyytyväinen, että vihdoin olen oppinut tekemään oikeasti jotain iso töistä ja siitä tulee vieläpä sopivan kokoinen.

Sain tehtyä itselleni ja siskolle Riddarit. No äitikin halusi oman, tottakai tein. Saan tehdä iskälleki, tietty! Siitä on jo malli sovittuna mutta värit enää puuttuu. Syksyllä sitten. Ja siinä jonossa on jo kaksi muutakin Riddaria odottamassa. Täytyylin vihjasta, että loppukesästä saa langat toimittaa. 

Ainii, ja siskon nuoremmalle myös san tehdä. Ei kuulemma ole väliä millainen, kunhan on sininen ja hevoskuvio. Jep, lomalla on aikaa suunnitella ja kehittää.

Meinasin jättää nyt ihan oikeasti neulomukset kesälomalle. Sillä tämän Riddarin kanssa oli niin paljon epäonnea matkassa että ei ole tosikaan! Taidan tehdä excel-taulukon kenelle teen ja millasen. 

Vielä olisi pari päivää ja sitten alkaa L-O-M-A. Aikaa suunnitella mitä kaikkea käsitöitä sitä kerkeekään tekemään. Ja ennen kaikkea, mitä kaikkea sitä kerkee tekeen lomalla. Aijajaijajai!

Kellohame heilahtaa!

Ompelin tuossa viikko takaperin itselleni uuden kesämekon. Sain keväämmällä siskoltani tosi kivan vihreänvärisen pallotrikoon. Näin heti silmissäni että kellohame tästä tulee, sellainen fiftarityyppinen. No oikeastihan tästä tuli mekko, mutta silti kellohelmainen. Täydellinen kesämekko!

Halusin leveän helman ja pienet hihat yläosaan. Olen kerran tällä samantyyppisellä kaavalla tehnyt itselleni kesämekon, mutta hihattomana. Tällä kertaa käytin tuon mekon helmaa alaosan kaavana sekä toisen mekon yläosaa kaavana ja tadaa: mulla on kokonaan uusi mekkokaava. 

Yleensä mulla on enemmän intoa kuin ammattitaitoa ommella näitä mun tuotoksiani. Tällä kertaa pidin ajatusta enemmän mukana. Ja pakko se on tunnustaa, sain todella loistavan lopputuloksen joka kestää tarkenpaakin syynäystä. 

Tiesin, että tullaan mökille viikoksi koska isännällä on loma ja mä pystyn tekemään etänä. Mikäs sen mukavampaa kuin viettää viikko keskellä ei mitään ja täällä on loistavia kuvauspaikkoja piha täynnä. Ja nyt tulee se kuuluisa mutta, koko viikon ollut aivan täydellisiä aurinkoisia päiviä, ei pilvenhattaroita taivaalla ja mitä mä teen. No en ainakaan ota kuvia ihanan kesäisessä auringon paisteessa kuvia kesämekostani. Mä valitsen sen viimeisen ja samalla sen viikon ainoan pilvisen päivän.

Kelistä huolimatta, kuvista tuli hyviä. Kyllä kai sadasta kuvasta muutaman helmen löytää.