Ainomaija

Kyselin tuossa joulun alla varovaisesti kummitytöltä, että haluaako hän synttärilahjasi villapaidan ja sain häneltä erittäin mieluisan vastauksen. Kyllä hän haluaa. 

Seuraavaksi kysyin, että haluaako hän ulkopaitana pidettävän vai sisäpaitana pidettävän. Tämä siitä syystä, että osaan valita langat sen mukaan.

Tästä seurasi lisäkysymyksiä,  millaisen mallin hän haluaa.että minkä värisen hän haluaa.Kysyin, haluaako hän peruskuviota vai jotain muuta esimerkiksi hevosia. No tähän kysymykseen olisin osannut vastata itsekin, hevosia tietenkin. Ja näin ollen ohjeeksi valikoitui Maaru Moilasen Ainomaija-neule, jossa on issikoita.  Pääväriksi valikoitui joko violetti tai viininpunainen ja loput värit katsottiin mallin valitsemisen jälkeen, ehkä mustaa ja valkoista joukkoon.

Vielä oli yksi kysymys jäljellä, että minkä värisen hän haluaa. Pääväriksi valikoitui joko violetti tai viininpunainen ja loput värit sommiteltiin sopiiksi, hevonen mustalla ja vähän valkoista joukkoon. Ja siitä sitten päätinkin yksinvaltiaana etten laita mustaa enkä valkoista paitaan ollenkaan. HAH!

Korvasin mustan tumman violetilla ja valkoisen hopearoosalla eli nopeasti vilkaistuna ne voisi olla musta ja valkoinen, mutta ei ole kuitenkaan. Mielestäni musta ja valkoinen ovat kovia värejä ja noilla vaihtoehtoisilla väreillä sain paidan "pehmeämmäksi". Lopputulos oli silmäämiellyttävä.

Sain paidan valmiiksi kaksiviikkoa synttäreiden jälkeen eli pahasti myöhässä ja sitä kuulemma odotettiin kielipitkällä. 

Tammikuun haaste

Kuulun Facebookissa sellaiseen ryhmään kuin "Villasukkarakkautta by Jonna", kyseinen ryhmä keskittyy vain ja ainoastaan JonSukka-malleihin. Siellä ryhmän ylläpitäjä eli Jonna heitti ilmoille haasteen, jossa piti tehdä tammikuun aikana jotain itselle JonSukka-mallistosta.

Miksi itselle ja miksi tammikuussa? No siksi, että lähes kaikki tekevät kauhealla töhinällä jouluksi lahjoja, kutoo sukkia, lapasia, paitoja jne muille, paitsi itselleen. Joulutöhinöiden jälkeen on aikaa tehdä uusia kutomisjuttuja ja tällä kertaa saajana olisi minä itse. 

Tänä vuonna tartuin tähän haasteesen ja kudoin itselleni säärystimet. Olin jo pitkään miettinyt, että haluaisin kirjoneulesäärystimet ja viidesti olen tehnyt nämä joista kahdesti (muka) itselleni. Kolmet tein tilauskesta ja yhdet annoin siskolleni ja yhdet meni, no jollekin. 

Joka kerta olen noudattanut ohjetta orjallisesi ja joka kerta todennut niiden olevan aivan liian pitkät mulle. Ja jossain vaiheessa huomasin ohjeessa tekstin, että kuviota voi vähentää/pidentää tarpeen mukaan. Olen aivan varma, että tuon tekstin on joku tonttu yöllä käynyt ohjeeseeni lisäämässä, koska viidet kerkesin tehdä ja en ollut tätä huomannut aiemmin. Tällä kertaa olinkin ovela ja teinkin perus-JonSukka ohjeen mukaan mutta lopetinkin ennen kantapäätä ja tein resorin ja TADAA säärystin on just eikä melkein mulle sopiva!

Jossain on nyt jotain vikaa, kun olen tehnyt kahdesti peräkkäin itselleni jotain :D

Lankana käytin Novitan 7-veljestä: musta, valkoinen ja petroolinvärinen hohde. Puikkoina oli 3mm puikot ja ne tuntuivat hammastikuilta edellisen työnjälkeen. Villapaidan neuloin 6mm puikoilla. Jotenkin oli nautinto tehdä jotain nopeaa ja aivotonta. Seuraavaksi hyökkään Unikkoneuleen kimppuun, joka on ollut valmiina jo pitkän aikaa (tai niin olen siskolleni kertonut...)