Kaukametsän asukkaat

Saanko esitellä Simon, Pekan ja Kallen, Kaukametsän asukkaita.Voi vitjat että nämä eläimet oli nopea tehdä ja ennen kaikkea kivat tehdä!

Joululomalla ollessa oli mukava kuluttaa aikaa näihin eläimellisiin lapasiin. Ohjeen löysin täältä. Näihin tekeleisiin on kiva upottaa langanjämiä ja niitähän riittää. Näihin ei paljon mitään mene. Varsinkaan tuohon sovellettuun kettukokoon. Ainoa hankaluus oli mitä tuli vastaan: onkohan nämä sopivan kokoisia? No eihän ne olleet, kuten kuvista huomaa. Otinkonhan nyt riittävästi kuvia näistä metsäneläimistä. Näistä tuli ihan mielettömän ihania!

Kaukametsän asukkaista kuullaan vielä!

Vielä viimeisiä jouluksi

Vielä on muutama päivä aikaa jouluun ja viimeisiä lahjoja on saatu valmiiksi sekä siihen päälle viime hetken joulukorttitehdas avattu. Koskahan sitä oppisi tekemään asioita ajoissa? Itseni tuntien ei varmaan koskaan...

laadunvalvoja väsähti

Sain valmiiksi ystävälle tehtyä ylipolvensukat. Nämä on vaan niin ihanat, tykkään! Täältä vielä ohje.

Aloitin nämä joulukuun alussa ja aikaa tällä kertaa meni parisen viikkoa, toisin kuin viime kerralla (tästä linkki edellisiin ylipolven sukkiin). Kerrasta oppineena, tein molemmat sukat yhtäaikaa ja sain niistä samanäköiset sekä lankadominanssin oppineena onnistuin vielä paremmin kuviossa. Mielestäni tulee hyvin esille. väriyhdistelmänä toimii Novitan 7-veljestä langoista musta ja vadelma. Tuo vadelman väri on niin herkullinen, on olevinaan pinkki mutta ei kuitenkaan ole

 

Löysin vahingossa pinterestistä kuvan lapasista, joista joku oli tehnyt yksisarviset. Löysin kätköistäni yhdet vaaleanpunaiset valmiit lapaset ja ei muuta kuin harja kiinni ja silmät paikoilleen: TADAA! Yksisarvislapaset ovat valmiina.

Makkariin uutta

Onhan tuo viinipunainen ihan kiva, mutta ehkä se ei kuitenkaan ole meidän väri. Eurokankaaseen matkani siis käy.

Löytyi tosi kiva kangas, jolla päällystän sängyn päädyn uusiksi. Samalla kerralla ostimme kangasta myös uuteen päiväpeittoon. Ai että mä nautin kun voin istua ompelemassa omassa ompeluhuoneessa, uppoutua tekemiseen täysin. Tässä vaiheessa kuulen hyvin sen miniatyyri-isännän olkapäällä joka huutele: "ethän sä siellä paljoa ole, telkkaria enemmän kattelet". Ehehhe, tottahan tuo.

Ommellessa aika hurahtaa nopeasti ja on kyllä mukava nähdä oman käden jälki. Eikä pelkästään kudottuna vaan myös ompeluksissa.

Päiväpeitossa ideana oli käännettävyys, jolloin reunojen huolittelu tuli tehdä huolellisesti ja ajatuksella.

Muuten ihan kiva, mutta tuli sitten aluksi täysin väärän kokoinen. Onneksi korjaaminen ei ollut hankalaa. Pari surrautusta ja päiväpeitto on oikean kokoinen. 

Sängynpäädyn huppu olikin yllättävän helppo tehdä. Vaikka aluksi mietinkin ehkä liian monimutkaisesti sen valmistuksen. Samalla idealla kuin kauppakassit olet joskus aikoinaan tehnyt.

Tosi kiva makkari tuli loppujen lopuksi!

Ps. Jotain kivaa pitää seinille vielä saada, kaikuu vielä liikaa.

Enemmän on enemmän

"Saaliikseemme saatiin joulupalloja ja pilkkihaalareita..." Näin laulaa Anssi Kela laulussaa. Tällä kertaa emme saaneet pilkkihaalareita mutta joulupalloja sitäkin enemmän.

Tosiaan, niin kuin olen useaan kertaan maininnut niin nämä pallot pyydettiin jo viime keväänä. "Joo voin tehdä, tässä on vielä aikaa". Mutta mä lupasin nämä ennen joulua ja nämä oli valmiina ennen joulua. Toisaalta, emme keskustelleet minkä vuoden joulua ennen nämä on valmiina!

Kävin kirjastosta lainaamassa Arnen ja Carloksen joulupallo kirjan ja sieltä ohjeen mukaan aloin tekemään näitä. Ohje oli todella yksin kertainen, lisäämällä ja vähentämällä silmukoita tulee pallo.

Kuviot eivät kaikki olleet niinkään yksinkertaisia. Nämä kuviot, jotka toistuivat joka puikolla olivat helppoja, mutta ne jotka olivat eri puikolla eri, olivat sitten vähän hankalempia. Piti kunnolla keskittyä, että oli oikea kuvio oikealla puikolla. No onneksi tällainen oli vain yhdessä pallossa.

Siskoni (vai lastensa) sanoin enemmän on enemmän!

Tilauksesta jotain pientä

Isäntä kysyi tässä yksi päivä, että olisiko mulla valmiina jotain pieniä villasukkia. Anna kun mietin, ei taida olla, mutta nopeestihan sellaiset tekee. Hänen työkaverinsa oli saanut pari viikkoa sitten ensimmäisen lapsen, tytön ja hänelle sitten jotain lämmikettä.

Saattoi hiukan lähteä lapasesta tämä kutonen, teen vaan pienet villasukat. Aloitin piposta, lankaa jäi, tehdään pienet lapaset. Kas lankaa jäi eikä näitä voinyt jättää ilman sukkia. 

Pitäähän se koko setti olla!

Ihan viime tipassa lanka loppui ja toisen sukan jouduin jatkamaan valkoisella langalla. Taitaa olla jo mun tavaramerkki, että jatkan työn aina jollain toisella langalla. Eipä sitä tosin huomaa, sillä valkoista on muutenkin käytetty.

Pipon mallissa käytin norjalaismyssyn ohjetta.  Mielestäni se on mukavampi tehdä ja hiukan nätimpi kuin perinteinen siksak-myssy. Vaikka tykkään siitäkin. Ohje myssyyn täällä. Sukat ovat junasukat ja niihin ohje täällä. Lapasissa käytin ohjetta joka on omassa päässä eli ei ollut ohjetta ollenkaan :)

Ps. seuraavan kerran kirjoitellaan niistä ihanista joulupalloista... Viimeisiä viedään, enää puuttuu loput!

Hohdetta pimeyteen

Löysin ihan sattumalta Tokmannilta heijastavaa lankaa, kerrankin sopivan ohuena. Olinkin jo hetken aikaa etsinyt, tuntui että kaikkialla on vain paksua lankaa. Ei sellaisesta ole mukava neuloa lapasia joita pyydettiin.

Lanka jonka löysin oli Novitan Hohde, käytännössä samaa lankaa kuin seiskaveikka mutta lisänä heijastinnauhaa. Ihanan loistavia värejä löytyi mm. petrooli ja atsalea sekä perus harmaa, musta ja valkoinen. Ostinkin samantien petroolia kaksi kerää. Tilasin tähän lisäksi harmaata kaksi kerää. Vaikka lupasin, että tänä syksynä en osta lankoja niin tässä kohtaa oli joustettava, eihän sitä nyt voinut olla ilman hohdetta.

Mielestäni lapaset ovat äärettömän nopeita tehdä, viikossa tein kahdet parit. Niistä oikeasti tuli loistavat.

Toki pitää muistaa, että nämä heijastavat lapaset eivät korvaa tuikitärkeää heijastinta mutta on hyvä lisä näkyvyyteen pimeydessä. Ja täytyy sanoa, että ne oikeasti toimii!

Ps. Kiitos kuuluu pikkusiskolle, joka napsi kuvia autotallin takana pimeydessä :)

Ensimmäiset pakkaset ja perusjuttuja

Nyt on ollut kuukauden verran hiljaiseloa kirjoittamisesta, tosin se ei tarkoita ettenkö olisi tehnyt käsitöitä. On ollut kiireinen syksy, kaikennäköistä on pitänyt tehdä.

Pari viikonloppua sitten kävimme mökillä, laitoimme siellä kaikki talvikuntoon. Nautimme rauhasta ja hiljaisuudesta sekä saunoimme pitkän kaavan kautta puulämmitteisessä saunassa. Mikäs sen mahtavampaa kuin tuuleton ilma, kynttilän valo ja hiljaisuus. Kaiken metelin keskellä normaaliarjesta mökkeily on aina yhtä luksusta.

Tässä välissä olen kerennyt kahdet perussukat tekemään ja molemmat työkavereisen varpaita lämmittämään. Niiden jälkeen tuunasin vanhat huovutetut lapaset uuteen, vähän naisellisempaan uskoon. Tein heijastinlangasta kukkasen ja pykäpistoilla reunuksen. Niistä tuli aika kivat.

Lisäksi siskoni pyysi (viime kevää eli hyvinkin ajoissa) tekemään Arnen ja Carloksen joulupalloja. Tottakai suostui, jouluun oli silloin paaaljon aikaa. Itseni tuntien, ne ei ole vielä(kään) valmiita. Niistä sitten lisää kun ovat :)

Silloin kun on paljon töitä jonossa, ei oikein tiedä mistä sitä alottaisi. Mulle paras tapa on tehdä lista mitä ja kenelle ja sitä mukaan yliviivaa niin pysyy mukana mitä on vielä tekemättä sekä kaikki tulee myös tehtyä.

Kävin kummityttöä moikkaamassa ja silloin tottakai taas piirrettiin kuvia erilaisista lapasista, niistä jotka Leenakummi tekee. Eli seuraavaksi listalla on kummitytölle ja sisaruksilleen kettu-, siili- ja pesukarhulapaset sekä työkaverille ja hänen tyttärelleen heijastinlapaset. Onneksi niisä ei kauaa nokka tuhise.

Välipalana pipo

Löysin mahtavan pipo-ohjeen, ja se on tehty virkkaamalla. Näyttää ihan siltä, että olisi kudottu mutta ei!

Mikä onkaan välitöissä kivointa kuin se että ne on helppoja ja nopeita. Tällä kertaa halusin edellisten ylipolven sukkien jälkeen hetkellisesti jotain muuta. 

Tässä pipon ohje, helppo muokata koosta vauva kokoon aikuinen. Nyt tulossa harmaa ja kohta tulossa valkoinen ja pinkki ja sininen. Ehkäpä toinenkin sininen... Onneksi on tupsukone, jolla saa nopeasti tehtyä tähän tupsun piristämään.

Jos joku on innostunut virkkaamaan ja osaa tehdä ketjusilmukoita ja kiinteitä silmukoita, suosittelen tekemään tämän ohjeen mukaan. Helppo kuin mikä!

Ohjeessa käytettiin lankana Novitan Ecocotton lankaa ja näin ollen ohje tehty sille tai vastaavalle langalle. Itse tein täysin samalla ohjeella mutta Novitan ipana-langalla, tuli vain astetta pienempi, ei ehkä omaan päähän. Seuraava sitte vähän isompi.

ylipolven sukat

Olen pitkään ihastellut ylipitkiä villasukkia "Life with Mari"-blogista ja tiesin siellä oleva ohje. Aivan ihanat sukat ja tehtävissä monella eri sävyillä.

Viime keväänä päätin tehdä itselleni sellaiset, kun sillä hetkellä ei ollut muuta "akuuttia" päällä. No, tämä projekti jäi taka-alalle, kun tuli kaikennäköistä muuta projektia päälle. Muutamat kissa/siililapaset ja sitten piti tehdä villapaitaa siskonlikalle sekä villahousutkin kokeilla/yrittää tehdä... syitä oli tuhansia millä sai siirrettyä näitä sukkia myöhemmäksi.

Koiranpojankin pitää aina olla kaikessa mukana kuten kutomisessa :)

Sainkin tehtyä toista sukkaa jo hyvän tovin, kunnes taas tuli jotain muuta. Puolisen vuotta se odotti kauniisti sohvapöydän lokerossa jatkumoaan. Ei huvittanut, tuli kesä=väärä vuodenaika tehdä sukkia...Kesälomalla sain päähäni lankavaraston tyhjentämistä, josta kirjoittelin  lomalla tänne. 

Ohjeessa suositeltiin kiinnittämään huomiota lankadominanssiin. Toista paria tehdessä tutustuin enemmän tähän tekniikkaan. Kyllä lopputuloksen pystyy näkemään, kummassa on käytetty enemmän ajatusta kuvion tekemiseen. Ei tämä "eriparisuus" kuviossa haittaa, sillä näin ovat varmasti aitoa käsityötä, koska niistä löytyy "virheitä".

oikean puoleinen kuvio tehty lankadominanssia käyttäen

Mutta yt vihdoin ja viimein olen saanut sukat valmiiksi ja käyttäjälle jalkaan. Näistä sukista innostuneena rupesin piirtämään useamman eri kuvion, joilla saa toisenlaisia ylipolven sukkia. Ohje oli todella helppo ja näppärästi kuvio muokattavasissa. Kiitos siitä kuuluu ohjeen tekijälle!

Pitää kyllä sanoa, että aion tehdä itsellekin tällaiset ylipolven-sukat, tuli näistä niin ihanat.

saajan jaloissa