Kun olin vakaasti päättänyt vuoden vaihteessa opetella eri tekniikoita ja helmikuussa kokeilussa oli looppaus kahdella. No näin myös sitten tein ja saattoi ehkä lähteä lapasesta. Normaalisti en ihan näin vauhdilla kudo näitä sukkia mutta nyt kun tämä tekniikka on hallussa, alkaa sukkia putoilemaan urakalla puikoilta.
Vaihdettuani kunnollisiin kaapelipuikkoihin alkoi tämäkin sujua paremmin kuin ensimmäinen yritys (klik). Oli alkuun niin vaikeaa ja hankalaa ja epämieluisaa. Ja kuinkas sitten kävikään?
Alla olevaan lyhytvartisen malliin opettelin salaa uuden tekniikan, eli tuon nirkkoreunan. Näyttää vaikeammalta kuin oikeasti on. Ohjeena käytin tätä, klik.
5krs oikein
1krs *lk, 2o yhteen*, toista *_*
5krs oikein.
Tämän jälkeen ohje käskee tekemään näin : taita alavara sisäpuolelle ja neulo seuraavalla kerroksella alavara kiinni. Vie puikko ensin silmukan läpi ja sitten luotujen silmukoiden kahden lenkin läpi, ota lanka puikolle ja veä lenkkien ali ja silmukan läpi. Neulo näin, kunnes kerroksella on jäljellä 3-4 silmukkaa. Neulo viimeiset silmukat oikein. Näin jäävästä reiästä voi halutessaan pujottaa kuminauhan
Sukankärkeen/jalkapöytään, mikä-se-nyt-on, käytin Anelmaisten mallia.
Sukankärkeen/jalkapöytään, mikä-se-nyt-on, käytin Anelmaisten mallia.
Koska haluan aina saada kaiken valmiiksi nyt tai heti (paitsi mun villapaidan, jota olen kohta tehnyt 1,5kk eikä vieläkään ole valmis), en tehnyt ylläolevan mukaisesti nirkkoreunaa loppuun. Oikaisin tässä kohtaa sieltä missä aita on matalempi. Päättelyvaiheessa taitoin alavaran ja ompelin kiinni sukkaan.
 |
| Tätäkin raitalankaa olen hillonnut hyllyssä vuoden päivät, odottamassa oikeaa mallia |
Seuraavat sukat jo tulilla, monetkohan tässä kerkiää oikeasti tekemään ennenkuin kyllästyy tai tulee kesä.
 |
| Huomaa, että kassin päällä on jo yksi pari uunista ulos. |
 |
| Ruttua ja valepalmikkoa tulilla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti