Pikkusiskoni innostui myös kutomaan villapaitoja (kyllä, luit oikein monikossa) ja olen toiminut hänelle helpperinä aina kun on tullut joku tenkkapoo vastaan. Tällä kertaa apuja kaivattiin sellaisessa asiassa, jota en ollut itsekään kertaakaan tehnyt, lukenut vain.
Vaihtoehto 1: poimitaan silmukat kaapelille x- ja y- kerroksista ja puretaan siitä välistä kerrokset pois. Tämän jälkeen silmukoidaan silmukat takaisin yhteen.
Vaihtoehto 2: poimitaan silmukat kaapelille x-kerroksesta ja leikataan alaosa muutaman kerroksen alempaa poikki. Puretaan kaapelissa oleviin silmukoihin asti ja lähdetään kutomaan alaspäin.
Valinta oli helppo, vaihtoehto kakkosella mennään, sillä ykkösvaihtoehto kuulosti todella työläältä.
Paidan pääväri oli tumma ja inhoon ylikaiken tehdä siitä yhtään mitään. Oli se sitten kutomisjuttuja tai ompelujuttuja, en vain tahdo nähdä mitään, joten otsalamppu käyttöön ja AVOT johan näkee!
Poimin silmukoita ja oli melkosen vaikeaa pysyä oikealla kerroksella, useammin kuin kahdesti jouduin peruuttamaan ja katsomaan tarkasti olevani oikealla kerroksella. kerran pääsin kierroksen loppuun asti todetakseni olevani väärässä kerroksess. Ei muuta kuin alusta koko homma. Olin viidesosan poiminut silmukoita kunnes tajusin, miten pysyn koko kierroksen samassa kerroksessa, lasken aina kuviosta 17 kerrosta ylöspäin ja laitan merkin ja tämä on noin 7 silmukkaa eteenpäin ja näin pysyin samalla kerroksella koko kierroksen. Miksi en tätä heti tajunnut!
Nipsnips..
Parasta tässä on se, että voit käyttää puretut langat uudelleen ja kuvioon on jo omat langat (riittävästikin jopa) valmiina.
Nyt lähdetään vaan kutomaan resoria kohti. Paita on pian lyhennetty ja valmis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti