4.4.2024

Viime ajat

Joskus on ihan ok kirjoitella liian myöhään kuin ei milloinkaan. Täytyy kyllä myöntää, että tämän vuoden aikana on mukamas ollut niin kiirettä, etten ole kerennyt kirjoitella tänne, enkä myöskään kaikkia viime syksyn juttujakaan kirjoitellut.

Viimeinen vuosi koulussa alkoi tammikuussa ja siihen liittyvät työt toden teolla viime syksynä. Vaikka olen ollut raksa-alalla pitkään, mutta en juuri näissä tehtävissä. Joka päivä on jotain uutta opittavaa, niin töissä kuin koulussakin. Tarkoitus on valmistua ammatikorkeasta tämän vuoden puolella ja nyt pitää painaa koulua ja työtä tosissaan!

Hyvänä vastapainona töihin ja kouluun ovat olleet nämä käsityöt ja etenkin villapaitojen teko, jota rrrrrakastan yli kaiken. Paras osuus on juuri se hetki, kun saat paidan viimeisen silmukan pääteltyä. Tässä puolen vuoden aikana, loppu syksystä tein kolme paitaa ja alku vuonna yhden paidan.

Vuoden viimeiset villapaidat olivat tylsääkin tylsemmät harmaat villapaidat, mutta sen väriset paidat haluttiin, niin tehdään myös sellaiset. Malleiksi valikoitui Maaru Moilasen Issikka-paita ja Linka Neumannin Erämaa-paita. Erämaa-paitaa modasin niin, että karhun tassut muuttuivat koiran tassuiksi, ihan vain jättämällä kynnet pois. Tästä paidasta näin unessa vision, että tuo tassu-kuvio pitää saada tehdä metsänvihreällä. 

Näaden harmaiden paitojen jälkeen olin intopiukeena, kun sain tehdä hotain värikästä. Ei mustaa, ei harmaata eikä valkoista. Vain pinkkiä, violettia ja tummaa sekä vaaleaa sinistä. Niin mahtavaa. Tänmän paidan värit valikoitiin yhdessä siskon vanhemman likan kanssa.

Jotta en pelkkää kutomista tehnyt, niin  joulun välipäivinä myös ompelin, tosin vähemmän kuin suunnittelin. Mutta ompelin kuitenkin. Päätin, että heti kun loppu vuoden koulutehtävät on saatettu pakettiin, palkitsen itseni ompelulla. Olin marraskuussa kässämessuilla ja ostin sieltä vähän kankaita ja kaavoja , mutta yllätyksekseni en yhtäkään lankakerää! Oli miten oli, ompelin näistä kankaista itselleni Ommellisen hupparimekko-kaavalla sinisen hupparimekon ja siihen kankaaksi valikoitui, mitäpä muutakaan kuin Ommellisen sininen Babushka Roses-kangas. Siitä tuli ihana mekko, rento ja silti siisti. Toinen ompelus oli ajatuksena tehdä ystäväni pojalle Jujunan Hiiop-haalari. No, silloin kun ostin kankaan ja suunnittelin tätä, oli poika vielä syntymätön, tuli joulukuu ensimmäinen päivä ja poika synti. Joulun välipäivinä ompelin ja lähetin VASTA maaliskuun alussa haalarin pienelle pojalle. Oli jo hilkulla ettei ollut liian pieni, kaveri kasvaa hurjaa vauhtia! 

Mutta tämän vuoden ensimmäisestä villapaidasta en kirjoitakaan vielä tänne, siitä ehdottomasti pitää tehdä ihan oma postaus, koska mö näin unen. Ja millainen uni se oli, se selviää sitten myöhemmin. Ja ehkä syynä saattaa myös olla se, ettei mulla ole vielä riittävästi hyviä äksönikuvia paita päällä.

Ainiin, pakko vielä mainita, että nyt keväällä tulee enemmän kirjotuksia, sillä meillä on muutama projekti käynnissä. Niistä pitää ehdottomasti päästä kirjoittamaan ja kertomaan muillekin. Projekteina on mm. uusi sauna ja wc kotiin, sellaisella diy-hengellä. Niistä lisää, kunhan saadaana ne vain saatettua valmiiksi. Ihan jo jännittää, millaista saadaan aikaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hiiop!

Nyt äitienpäiväviikonloppuna kaivelin saumurin ja muutamat kankaat esiin ja pakkasin ne mukaani kun lähdin vanhemmilleni yökylään. Ennen kui...